perjantai 25. heinäkuuta 2014

Vesi kielellä

Oltiin tällä viikolla kuumuutta paossa mummolassa ilmalämpöpumpun ihanan viilennyksen ja uima-altaan äärellä. Nyt kyllä ihan vakavasti harkitaan samanlaista ilmalämpöpumppua meillekin. Harmi kun tuli silloin rakennusvaiheessa nuukailtua sen ilmastoinnin kanssa ja näin kesäisin se aina kostautuu. Kivitalo kun kuumenee, niin se ei ihan heti viilenekään sitten. Tuulettimia on yritetty pyörittää, mutta tuntuu, että niillä ei saa kuin kurkkunsa kipeäksi. Mitä hyviä viilennyskeinoja teillä on?

Palataan ajassa nyt vielä viime viikonloppuun ja Pikku-E:n ristiäisiin. Meillä on ollut tapana tarjota ristiäisissä vieraille ruoka, sillä iso osa vieraista saapuu suhteellisen pitkän ajomatkan päästä. Rakastan tuota juhlien laittamista, sitä hyörinää, pyörinää ja suunnittelua. Tosin tällä kertaa olin hieman purjeessa kun uhmaiselta kolmevuotiaalta ja tissihimoiselta pieneltä sankarilta ei oikein tahtonut aikaa riittää sille puuhalle. Onneksi on tuo ihana auttava mies, joka kiltisti sohvalta imetyksen lomasta huudeltujen ohjeiden mukaan teki sen minkä pystyi ja vähän ylikin. 

Ruuassa luotettiin simppeliin ja melko kevyeen. Keveä kesäinen salaatti leipäjuustolla ja rypäleillä, couscoussalaatti, lihapullat, uudet perunat ja silli, sekä juustolautanen. Kahvipöydässä komeili täytekakku vadelma-mascarpone täytteellä, Ellen Svinhufudin kakku ja Siken maailman paras suklaakakku, lisänä oli kahdenlaisia keksejä. 


 




Olohuoneeseen on muuten löytänyt jotain uutta ja kivaa, vilauksen saattaa nähdä tuolla edellisessä postauksessakin. Mutta, siitä paremmin viikonlopun aikana, jolloin saan tarjota myös teille jotain tosi kivaa! Palataan siis asiaan! 

tiistai 22. heinäkuuta 2014

Pienen tytön ristiäiset

Viime viikolla olisi ehkä ollut muuten jo hieman seesteisempää ja olisin paremmin ennättänyt koneen ääreen,  mutta minua piti kiireisenä ristiäisjärjestelyt. Meillä siis juhlittiin viime lauantaina pienen neidin tärkeää päivää. Onneksi mummot ja kummit auttoivat jonkinverran ruokien ja kahvitarjottavien kanssa, joten ihan kaikkea ei tarvinnut tehdä itse. Lisäksi sain ristiäispäiväksi avukseni tätini hääräämään keittiössä, jotta ehdimme hieman paremmin keskittyä itse juhlaan keittiötöiden jäädessä nyt vähemmälle. Toki sitä työtä jäi sitten kyllä ihan reilusti omalle vastuullekin. Muistan, että esikoisen kanssa juhlien järjestäminen oli melkolailla vaivattomampaa sillä hän oli todella rauhallinen vauva ja nukkui paljon. Lisäksi lisänä ei tosiaan ollut tätä toista touhutirraa. :D

Nuoremman tytön nimeä pyörittelimme suhteellisen pitkään. Esikoisen nimi kun oli oikeastaan ollut valmiina "aina". Meillä oli kolme vaihtoehtoa, joista sitten valitsimme sen mikä tuntui enemmän juuri meidän neidin persoonaan sopivammalta vaihtoehdolta. Meillä nuo tyttöjen nimet omat samantyyliset ja yhtä pitkät, niin etunimien kuin toisten nimien kohdalla, kuitenkin ihan omanlaisensa, niinkuin tytötkin. 

Juhlat kokonaisuutena onnistuivat kyllä yli omien odotusten. Jännitin vähän miten vanhempi neiti käyttäytyy kastetilaisuuden aikana, joka varmasti pienestä tuntuu aika pitkältä ja tylsältä, mutta se meni oikein kivasti. Lisäksi tuo isosiskon tärkeä tehtävä, eli pikkusiskon hiusten kuivaus onnistui paremmin kuin hyvin. <3 Pieni neiti kyllä näytti vähän enemmän persoonaansa itkemällä melko kovaäänisesti puolet kastetoimituksesta. Onneksi sitten kuitenkin rauhoittui ja nukahti kummitädin käsivarsille.

Täytyy sanoa, että tällä kertaa kodin somistaminen juhlia varten jäi kyllä aika minimiin. Oli minulla muutama kennopallo ostettuna, mutta eipä niitä ehtinyt siinä loppuhässäkässä virittelmään. Nyt siis luotettiin vain tuoreisiin kukkiin ja pöytäliinoihin juhlatunnelman virittelyssä. Hyvin sekin tuntui silti toimivan. Ehdin kyllä kuvaamaan ruokapöydän vasta juhlien jälkeen ja pieniltä mehuvaurioilta ei liina säästynyt, mutta ei anneta niiden häiritä kuvissa. 









Palaan asialle vielä tarjoilupöydän kuvien kera omassa postauksessaan. :) Nyt taidetaan lähteä rannalle, mut ei kyllä sieltä suoraan baanalle. ;D

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Olohuoneen mattoratkaisu + kesäilme

Tämä kahden lapsen äitinä olo on vaatinut pientä opettelua ja hienosäätöä, mutta kyllä tässä pikkuhiljaa alkaa päästä jyvälle siitä miten tietyissä tilanteissa on paras toimia. Olen laiminlyönyt blogia ihan kauheasti, mutta ehkä syykin on melko hyvä. Ensin lapset ja oma jaksaminen, sitten vasta blogi. Vaikka voin kyllä sanoa, että vieroitusoireet ovat olleet melkoisia. ;D Olen niin kovasti kaivannut koneen ääreen näpyttelemään ja kameran taakse kuvailemaan. Onneksi tuolla miehellä alkoi nyt neljän viikon kesäloma, joten omaa aikaa jää luultavasti aiempaa enemmän.

Neitokaisemme vaan on osoittautunut melkoiseksi läheisyysriippuvaiseksi ja päiväunien nukkumisen kanssa on ollut melkoista tuskaa. Niitä kun kaikkein mieluiten nukuttaisiin vain sylissä ja kun olisi myös tuo toinen neitonen huollettavana niin yhtälö ei ole kovin helppo. Vaunulenkeillä saattaa nukahtaa noin tunniksi, mutta kun vaunujakaan ei ihan koko päivää ehtisi työntelemään. Seuraavaksi onkin testissä kantoliina, jospa se vähän helpottaisi näitä päiväunia niin, että minäkin ehtisin tehdä jotain muuta kuin olla makuualusta. ;)

Viimeksi taisin mainita, että jotain kauan harkittua on saatu viimein tilatuksi. No ehkä joku arvasikin, että meille oli tulossa olohuoneen matto. Sitä kun olen pähkäillyt kerran jos toisenkin. Päädyttiin niin monen muun tavoin Linie Designin Asko Mixed mattoon ja en kyllä voisi olla yhtään tyytyväisempi valintaan. Matto näyttää ja tuntuu laadukkaalta, lisäksi se tuntuu sopivan olohuoneeseen paremmin kuin osasin toivoakaan. Vai mitä mieltä te olette? Tässä hieman vertailupohjaa edelliseen tyyliin.










Olohuoneessa on nyt mielestäni juuri sopivan kesäinen ilme, kun sohvatyynytkin valikoituivat vihreän ja tuollaisen iloisen kirjavan värisiksi. Lisäväriä tuo tietysti tuon pienen kuvausassistentin puuhamatto, jossa aina välillä viihdytään pieni hetkinen. Nuo kirjavat lelut ja mobile ihan selvästi jo toista kiinnostavat kovasti. <3

keskiviikko 25. kesäkuuta 2014

Vauva-arkea ja esikoisen uhmaa

Täällä tämä äiti on ollut lähinnä peppu liimattuna sohvalle, sillä pieni neitokainen on melkoinen syöpöttelijä ja tahtoo olla rinnalla paljon. Pientä masuvaivaa on ollut havaittavissa ja pienen mielestä paras lääke niihin on pieni tisuttelu ja siinä tulee se makein unikin. Paljon mitään muuta ei ole siis ehtinyt tehdä ja kotikin on aivan mullin mallin, mutta eipä kai tuo niin kovasti haittaa. Tällä erää on vain nyt tälläinen tilanne. En siis jaksa juuri nyt stressata sekaisesta kodista ja siitä, että vanhempi tytär on saanut viime aikoina katsoa melko paljon lastenohjelmia (onni on Netflix <3).

Ehkä pieniä kunnostuksia kotiin saadaan ristiäisiin mennessä tehtyä, ne kun olisi reilun kolmen viikon kuluttua. Ainakin jotain uutta ja pitkään harkittua on jo matkalla kotiin. Ehdin jo harmitella, että ei taida ihan ehtiä juhliksi, mutta juuri tänä aamuna tuli tieto, että matkalla on jo. :) Ulkopuolellakin taloa riittäisi töitä, mutta sateiset kelit ovat vähän rajoittaneet miehenkin intoa ulkopuolisiin töihin. Onneksi hänellä on jo ensi viikko lomaa niin saadaan varmaan montaa asiaa hieman eteenpäin. 

Arki kahden lapsen kanssa yllätti käytännön haasteillaan. Enpä tullut ajatelleeksi aiemmin, että esimerkiksi aamuisin on aika härdelli päällä, kun esikoinen pitäisi saatella aamutoimiin ja toista pitäisi syöttää samaan aikaan ja vaippakin pitäisi ehtiä jossain välissä vaihtaa, saati sitten mikä suoritus on saada aamupala pöytään. Tai missä välissä ehdin valmistaa ruuan, avustaa esikoista ruokailussa tai jopa syödä itse kun pienempi tyttö huutaa kuin syötävä ja ei rauhoitu muuta kuin rintaa antamalla. Mutta, eiköhän tässä kaikki lähde sujumaan paremmin, kun saadaan vähän harjoitusta alle. 

Mustasukkaisuutta sen perinteisimmissä muodoissa en ole esikoisen kohdalla vielä havainnut. Kertaakaan ei ole tullut vauvaa kohtaan negatiivista kommenttia ja aina tuo isompi tahtoisi pienemmän syliinsä. <3 En koskaan unohda esikoisen ilmettä ja kommentteja kun hän pienen näki ensimmäistä kertaa. Silmät loistivat kuin tähdet ja vauva oli "niiiin kaunis ja ihana ja pieni sekä suloinen". <3 En kuitenkaan sano, että pienen tulolla ei ole ollut mitään vaikutusta meidän esikoiseen, sillä onhan sillä ollut paljonkin. Esikoisen uhma on vahvistunut melko tavalla ja huomiohakuisuus on kasvanut useampaan potenssiin, kaikki asiat aiheuttavat melkoista kitinää elleivät ne mene juuri  niinkuin hän haluaa ja vähän siltikin. Onhan se ihan ymmärrettävä juttu, että ennen kaiken huomion keskipisteenä ollut tahtoo vähän kapinoida muuttunutta tilannetta vastaan. Olemme yrittäneet huomioida esikoista kuitenkin mahdollisimman paljon ja samalla hän on ehkä saanut muutamia erivapauksia verrattuna aikaan ennen toista lasta. Kuulostaako nämä jutut tutuilta teille muille, joilla ollut sama tilanne?



ps. muistakaa hymyillä! :D

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Kasvimaakuulumisia

On pitänyt teille käydä kuvaamassa tuota kasvimaatakin, joka on jo alkanut mukavasti vähän näyttää siltä, että kasvun vauhtiin ollaan päästy. Kaikki istutetut siemenkasvit itivät, peruna on jo noussut aika mukavasti pintaan ja pieninä taimina ostetut yrtit ovat aika hyvin rehevöityneet, sekä mansikkamaalla on jonkin verran raakileita. Paljon ei ole tarvinnut kastella maata sillä siitä on luonto pitänyt tänä kesänä hyvin huolta. 

Mitä teidän kasvimaille kuuluu? Joko olette päässeet satoa nauttimaan?




Sappikipukohtaukset uusivat taas tällä viikolla ja lähdettiin tyttöjen kera mummolaan kun mies on jo palannut töihin. Ajatus kipukohtauksesta kun mies on poissa kotoa ja olen yksin lasten kanssa kotona ei tunnu kovin houkuttelevalta. Pääsin kuitenkin jo lääkäriin tästä vaivasta ja sain lähetteen leikkaukseen, eli jotain positiivistakin siis. Jospa vaivasta pääsisi siis vielä tämän vuoden syksynä kokonaan eroon.