lauantai 19. huhtikuuta 2014

Koristeltu ohra

Minä olen torstaista asti kärsinyt vatsataudista ja olo ei ole ollut se paras mahdollinen. Facebookia seuraavat lukijat jo asiasta olivatkin tietoisia, sillä postailin kuvan minun lääkityksestäni tähän vaivaan. ;) Onneksi nyt jo näyttää paljon paremmalta ja jaksaa taas jotain muutakin kuin vain huilia. Eilen jo vähän uhmasin tautia ja suunnistettiin pienelle lähipuistokierrokselle miehen ja tytön kera. Onneksi puistoissa oli paljon penkkejä, sillä välillä kyllä päässä (onneksi ei mahassa) pyöri sen verran mallikkaasti, että oli pakko etsiä istuinta alle. Onni onnettomuudessa on ollut se, että ainakaan vielä kukaan muu perheestä ei ole kärsinyt vastaavista oireista. Pisti hieman mietityttämään, että onko pikkuhiljaa lähenevä synnytys aiheuttamassa ihmeellisiä oireita, vai olenko sitten jostain vain epäonnekseni onnistunut tuollaisen viruksen nappaamaan. 

Samassa facekuvassa vilahti myös tuo tytön koristelema pääsiäisohra. Hieman laittoi hymyilyttämään tuo tytön koristelutyyli, sillä ohra-astia sai päälleen ihan kaikki puput ja tiput mitä laatikosta löytyi. No eipä jäänyt ainakaan vajaaksi koristelut. :D




Ihanaista pääsiäistä kaikille! <3

keskiviikko 16. huhtikuuta 2014

Olohuoneen uusi työpöytä

BLOGIYHTEISTYÖ | Lupailinkin teille jo viime viikolla uusia kuvia pienen sneakpeakin lisäksi ihan uudesta tulokkaasta. Saatatte nimittäin muistaa, että mieltäni on sisustuspuolella viime aikoina askarruttanut tietokoneen sijoittelu. Konehan sijaitsee tällä hetkellä yhdistetyssä vieras/työhuoneessa, mutta nyt kun perheeseen on tiedossa lisäystä niin tuosta huoneesta pitäisi rakentaa sopiva vauvanhuone, eikä konetta siis siellä enää sopisi pitkään pitää. Ihan käytännön syistä päädyimme ratkaisuun, että tietokone siirretään toistaiseksi olohuoneeseen. Tuossa ensimmäisessä kerroksessa kuitenkin vietetään tulevaisuudessa aina vain enenemässä määrin aikaa, sillä pienen nyytin kanssa ei tahdo lähteä kapuamaan jatkuvasti portaita alas- tai ylöspäin, varsinkin kun pitäisi vielä pitää vauvan lisäksi silmällä tuota Neiti Näppärää. 

Mitään ihan tavallista tietokonepöytäratkaisua en olohuoneen nurkkaan halunnut, vaan sen piti olla jotain sellaista, joka on kivannäköinen, toimii ilman konettakin ja on helposti muunneltavissa eri käyttötilanteisiin ja -kohteisiin. Kuinka ollakaan sain kivan mahdollisuuden lähteä kokeilemaan Ostohyvitys.fi palvelua heidän sponssaamansa 100 euron turvin ja lähdinkin selailemaan 129 suositun verkkokaupan joukosta sitä juuri tähän hetkeen sopivaa.

Valinta ei loppujenlopuksi ollut vaikea vaan päädyin päädyin käyttämään palvelua tilatessani meille Finnish Design Shopista String-hyllykokonaisuuden. Maksaessani hyllyistä 295,80 e (sattuivat olemaan vielä mukavasti kampanjahintaan ja edullinen hinta selittyy myös sillä, että epähuomiossa tilasin ensin vain yhden sivuseinän), sain Ostohyvitykseltä takaisin 10,82 e, eli ei ollenkaan hassumpi diili.

No mikä Ostohyvitys.fi sitten oikein on?

Ostohyvitys.fi on suomalainen verkkopalvelu, jonka avulla käyttäjät voivat kerätä ostohyvitystä verkko-ostoksista. Eli tekemällä verkko-ostoksesi Ostohyvitys.fi-palvelun kautta, säästät ihan selvää rahaa. Palvelu ei siis tarjoa ostohyvitykseksi mitään ostoseteleitä käytettäviksi tiettyihin yrityksiin, vaan saat ostoksistasi takaisin omalle tilillesi ihan riihikuivaa rahaa. Ostohyvityksen määrä on joko prosenttiosuus ostostesi loppusummasta tai kiinteä euromäärä, ihan kauppiaasta riippuen. Palveluun liittyminen on myös täysin ilmaista. Muistettava seikka on kuitenkin se, saadaksesi bonukset verkko-ostoksistasi sinun pitää kirjautua sisään Ostohyvitys.fi-palveluun ja klikata haluamaasi verkkokauppaan Ostohyvitys.fi-verkkosivujen kautta. Itse tilaus hoidetaan kuitenkin verkkokaupassa ihan normaaliin tapaan.

Ostohyvitys.fi-palvelu tahtookin tarjota nyt kaikille Valkoisen Kodin -lukijoille, jotka liittyvät palveluun oheista linkkiä käyttäen 5 euron alkubonuksen. Eli saadaksesi tuon viisi euroa sinun pitää kirjautua käyttäjäksi tästä linkistä

Nyt palanen tuota klassikkohyllykköä on siis koottuna olohuoneessa. Tietokonetta en vielä ole pöydälle siirtänyt, sillä odottelen vielä hetkenaikaa jos se lottovoitto osuisi kohdalle ja saisin pöydälle kantaa joko iMac:n tai MacBook Air:n. Tai sitten edes jonkin muun merkkisen kauniin kevyen kannettavan koneen. Luulenpa vain, että totuus on kohdattava jossain vaiheessa ja vanha kone siirrettävä uudelle paikalleen.  







Työpöytä kaipaa eteensä myös arvoistaan työtuolia, mutta siitä lisää ihan omassa postauksessaan. Tällä hetkellä työtuolin virkaa toimittaa tuo Baby Rocket, mutta kaipaan paikalle selkänojallista tuolia. Ja yrittäkää muuten sulkea silmät tuolta johtohässäkältä tuolla tason alla. Tuo WLAN-verkon laajennin on muuttamassa uuteen paikkaan ihan lähitulevaisuudessa.

maanantai 14. huhtikuuta 2014

Sitruunaneliöitä ja perunanarsissi

Tänään saatiin illalla oikein mukavia ja odotettuja vieraita kyläilemään. Harmillista miten hankalaa on lapsiperheiden välillä sopia vierailuja keskenään, kun yleensä jomman kumman lapset/lapsi on ollut kipeänä tai sitten harrasteet lyövät kapuloita rattaisiin. Ovatko muut huomanneet samanlaisia ongelmia?

Leivoin vierahille Pirkka-lehdestä jo muutama viikko sitten bongaamiani Makeita Sitruunaneliöitä ja olivathan ne kyllä ihan maistuvia. Itse olen tuollaisen kirpeän ja makean yhdistelmän suuri ystävä, joten ainakin minun suuhuni passasivat paremmin kuin hyvin. Tosin itse leikkelin piirakasta ehkä vähän turhan tuhteja paloja, pienempikin määrä nimittäin riittää tyydyttämään makeanhimon.



Ohje on alunperin peräisin täältä. Ja Pirkka-lehden mukaan se kuuluu näin:


Pohja
120 g voita
1 1/2 dl fariinisokeria
2 1/2 dl kaurahiutaleita
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1/4 tl suolaa

Täyte
1 prk kondensoitua makeutettua maitoa
3/4 dl sitruunamehua
2-3 tl sitruunan raastettua kuorta



Sekoita pehmennyt voi ja fariinisokeri. Lisää joukkoon kaurahiutaleet, vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola. Sekoita taikina murumaiseksi seokseksi. Voitele piirakkavuoka ja painele hieman yli puolet muruseoksesta vuoan pohjalle. Sekoita kondensoitu maito, sitruunamehu ja sitruunankuori kulhossa. Kaada täyte vuokaan pohjan päälle ja ripottele loput taikinasta täytteen päälle. Paista 175 asteessa 20-25 minuuttia.


Minä kyllä totesin, että tuo 20-25 minuuttia ei tortulle riittänyt vaan pidin sitä uunissa vielä jonkinverran pidempään. 


Muuten, mä olen ihan ihastunut. Nappasin kaupasta mukaan viikonloppuna perunanarsissin, kun edelliset tasetit alkoivat vedellä viimeisiään ja voi ei mikä söpöläinen se on ja ennenkaikkea mikä tuoksu siinä onkaan! Ah. 


sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Pääsiäisruohoa

Täällä aletaan pikkuhiljaa viritellä pääsiäistunnelmaa. Tytön kanssa istutettiin pääsiäisohrat perjantaina, sitten vielä jännitetään saadaanko mitään kasvua aikaiseksi pääsiäiseksi. Tänään käydään pikkuisen virpomassa. Neiti on harjoitellut ahkerasti virvontalorua. Tosin hieman omin sanoin, vitsan tilalle kun tulee lorussa aina pitsa. :D Taitaa olla tuo vitsa vähän oudompi sana.

Tuo istutuspuuha vaati kyllä melkoista keskittyneisyyttä, kuten kuvista voi havaita.







Loppuun vielä vaadittiin, että äiti kuvaa pienen pomppivan tipun blogiin. Kun se on kai niiiiin söpö. No onhan se.



Iloista palmusunnuntaita! <3

torstai 10. huhtikuuta 2014

Raskausaikaani

Masukuvia on toivottu useampaankin otteeseen, mutta ovat vaan aina jääneet ottamatta. Tänään kuitenkin passitin miehen kameran taakse ja napattiin edes muutama kuva muistoksi. Itse kun en oloani tunne ollenkaan luontevaksi kameran edessä, eikä minusta kyllä mitään muotibloggaria varmaan saisi vaikka miten yrittäisi. Ajattelin kirjoitella teille ja miksei samalla vähän itsellenikin muistoksi pientä yhteenvetoa tästä raskaudesta. 

Masunkasvatusprojekti on jo aika hyvällä mallilla ja laskettuun aikaan ei ole enää montaa viikkoa. Tuntuu, että tässä toisessa raskaudessa vatsa on kasvanut isommaksi ja erimuotoiseksi kuin ensimmäisessä tai ainakin vatsan kasvu alkoi melkein saman tien, kun olin raskaustestin tehnyt. Kai sen valmiiksi venyneen pötsin oli sitten helpompi venyä uudelleen. Vatsa on siis melko iso, mutta käyrillä mennään silti. Alkuraskaudessa mentiin aikalailla samalla kaavalla kuin ensimmäistä odottaessa. En siis juurikaan kärsinyt pahoinvoinnista ja pytylle asti ei siis tarvinnut mennä kertaakaan, tosin sellaista etovaa oloa kesti sen ensimmäisen kolmanneksen, mutta itselläni siihen auttoi kun muisti napostella säännöllisesti jotakin. Oma herkkuni alkuraskaudessa oli mandariini ja niitä kuluikin melkoinen määrä. 

Puolivälissä raskautta kävin sokerirasitustestissä ja arvot näyttivät, että raskausdiabeteshän se minulla on. Sain siis tarkat ruokaohjeet ja jouduin mittailemaan sokeria alussa viikon verran neljästi päivässä. Ilmeisesti minun tapauksessani kyse oli kuitenkin melko harvinaisesta väärästä hälytyksestä ja nuo korkeammat arvot rasitustestissä luultavimmin johtuivat juuri silloin päällä ja pahimmillaan olleesta flunssasta, koska kotimittailussa arvot pysyivät jatkuvasti hyvinä. Edelleenkin satunnaisissa mittauksissa arvot ovat aivan normaalit. Eikä siis tuolle raskausdiabetekselle tarvinnut antaa enempää ajatusta. Tosin olen kyllä hieman enemmän nykyään tarkkaillut mitä suuhuni laitan. Itselleni tärkeää tuntuu olevan tuo säännöllinen ruokarytmi jossa ei ruokailulla tule pidempää taukoa kuin 3 tuntia, sillä näin olo pysyy hyvänä ja nälkä ei koskaan kasva liian suureksi. Kyllähän tuo testitulos minut melkolailla säikähdytti ja pelkäsin todella kovasti, että olen aiheuttanut vauvalle pysyvää haittaa omilla elämäntavoillani. 

Viimeisellä kolmanneksella olen ollut selvästi väsyneempi kuin aiemmin ja sainkin määräyksen lisäraudalle. Olo onkin melkoisen erilainen kuin esikoista odottaessa jolloin oloni vaan tuntui parantuvan loppua kohti. Nyt tuntuu, että ihan tavallinen ruokakauppakäynti on jo melkoinen suoritus ja isommat shoppailuturneet on kyllä saanut jättää mielestään. Pelkät kotityöt saavat olon heikoksi ja lepoa pitää ottaa useasti. Ei siis jaksa seisoa, kävellä eikä istua, mutta en silti valita. Onhan sisälläni jotain ainutlaatuista. 

Pienen pelonhäivähdyksen viime aikoihin on tuonut se seikka, että vauva tykkää majailla masussani selkä minun selkääni vasten ja hän on jo hyvin syvällä lantiossa. Toivon kovasti, että hän sieltä vielä kääntyisi otollisempaan synnytysasentoon. Lisäksi tässä asennossa vauvan jo melko kovat potkut osuvat suoraan palleaani ja se saa hengen välillä salpautumaan. Tilaahan masussa olisi vielä hyvin kääntyä, mutta pelottaa, että tämä asento on vauvalle se "paras", eikä siis suostu enää kääntymään.  



Tänään kävimme tutustumassa TAYSiin synnytyssairaalana. Vaikka olenkin 2011 käynyt samaisessa sairaalassa tyttömme synnyttämässä oli minulle melko sumuista nuo synnytyssalit ja samalla valaistui monta uuttakin, viimekerrasta muuttunutta asiaa. Hassua miten voin muistaa synnytyksen todella tarkasti, mutta kaikki se miten sinne saliin on päästy on ihan sumun peitossa. Harmi vain, että meitä oli niin mielettömän iso joukko tuolla tutustumisessa, joten emme päässeet itse saleihin tutustumaan. 

Näin toisella kertaa voin sanoa jo melkein odottavani innolla synnytystä. Ensimmäisellä kerralla kun ei tiedä yhtään mitä oikeasti on odotettavissa, mutta nyt osaan ja tiedän jo monta asiaa paljon paremmin. Meilläkään kun ei tuo ensimmäinen kerta mennyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, vaan jotain jäi hampaankoloon. Pienen varjon vaan nyt tähän on luonut tuo vauvan avosuinen tarjonta. Olen nimittäin kuullut oikeastaan vain huonoja kokemuksia tästä avosuisesta tarjonnasta synnytyksessä. Keskiviikkona meillä on kuitenkin neuvolalääkärin aika, joten toivottavasti saan peloilleni sieltä jotain helpotusta. Muita kohtalotovereita?